Opetusharjoitteluraportti

Missä olin, milloin ja keiden kanssa?

 

Harjoittelupaikkani oli Omnia Koulutus, Kirkkonummen yksikkö ja siellä ensimmäisen vuoden liiketalouden perustutkinnon opiskelijaryhmä. Opetusharjoitteluryhmässäni oli 17 opiskelijaa, joista yksi oli koko harjoittelujakson ajan laajennetulla työssäoppimisjaksolla. Yhdeksällä opiskelijoista (53 %) on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kolme opiskelijaa on maahanmuuttajataustaista. Opiskelijat opiskelivat lukujärjestyksen mukaisesti ryhmässä ja opetin ja ohjasin heille kaupan palvelua ja myyntiä ajalla 9.1.2017–15.3.2017 yhteensä 100 tuntia. Palautin opetusharjoitteluun liittyvän suunnitelmani 9.2.2017, jolloin opetusta oli jäljellä vielä 53 tuntia.

 
Opetusharjoittelu sisälsi yhteistyötä paitsi opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa niin yhteisten aineiden opettajan kanssa, laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, erityisopetuksen koordinaattorin, kuraattorin, opinto-ohjaajan ja opetuksen avustajan kanssa, Kirkkonummen lastensuojelun ja Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy:n kanssa , Päivittäistavarakauppa ry:n sekä InnoOmnian digitaalisen kehittämisen erityisasiantuntijan kanssa.

 

Äidinkielen opettajan kanssa suunnittelimme integrointituntien aikataulut ja toteutuksen. Laaja-alainen erityisopettaja antoi lisäopetusta jakson aikana ryhmän opiskelijoille matematiikassa ja englannin kielessä. Kuraattori keskusteli elämänhallinnan kanssa painivien opiskelijoiden kanssa ja opinto-ohjaaja, Kirkkonummen lastensuojelun työntekijä sekä Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy:n työntekijä olivat tarvittaessa mukana, kun suunnittelimme yksilöllisiä lukujärjestyksiä elämänhallinnassa tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa. Laaja-alainen eritysopettaja Merja Mäkinen oli ohjaavana opettajanani.

 

Kun ryhmä suoritti ikärajapassin viralliset testit ja kun pidimme äidinkielen opettajan kanssa yhdessä tunnin työkyvystä, työhyvinvoinnista ja kokoustekniikasta, opetuksen avustaja oli mukana tunneilla takaamassa kaikille työrauhan.

 

Harjoitellessamme iMovie-ohjelman käyttöä kuvaamalla Omnian kirjastosta lainatuilla iPadeilla hyviä ja huonoja asiakaspalvelutilanteita, minulla oli mukana InnoOmnian digitaalisen kehittämisen erityisasiantuntija mukana ohjaamassa oppimistapahtumaa.

 

Harjoittelun laajuus

 

Opiskelijat opiskelivat lukujärjestyksen mukaisesti ryhmässä ja opetin ja ohjasin heille kaupan palvelua ja myyntiä ajalla 9.2.2017–15.3.2017 yhteensä 53 tuntia. Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun sekä oppimistehtävien tarkastamiseen ja kommentointeihin opetuksen ulkopuolisella ajalla meni aikaa n. 35 tuntia. Yksilöllisiin palavereihin opinto-ohjaajan, kuraattorin, Kirkkonummen lastensuojelun ja Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy:n kanssa meni aikaa yhteensä 8 tuntia.

 

Harjoitteluympäristöni

 

Harjoitteluympäristönäni toimi Omnia Koulutus, Kirkkonummen yksikkö ja siellä ensimmäisen vuoden liiketalouden perustutkinnon opiskelijaryhmä.  Meillä oli luokkatiloina A-talon luokat PA132 (tietokoneluokka) ja PA122 (teorialuokka).

 

Lisäksi tein opetusryhmälle Moodle-alustan, mihin vein aiheeseen laatimaani materiaalit ja tehtävänannot. Jos opiskelija ei syystä tai toisesta päässyt tulemaan kouluun, tehtävät / korvaavat tehtävät ja aineistot löytyivät Moodlesta. Tämä osoittautui hyväksi siinä vaiheessa, kun yhdeltä ryhmän opiskelijalta murtui käsi ja hän joutui se takia jäämään ensi alkuun kahdeksi viikoksi pois koulusta. Opiskelija pystyi kotoa käsin tekemään tehtäviä, eikä jäänyt pahasti jälkeen opetuksesta.

 

Miten saavutin tavoitteeni ja mitä uutta tein ja opin?

 

Opetuksessani yhtenä tavoitteenani oli, että mahdollisimman moni opetusharjoitteluryhmän opiskelija saisi opintojaksoon liittyvän virallisen ikärajapassin. Opetusharjoittelun aikana virallisen ikärajapassin sai 15 opiskelijaa eli 88 % opiskelijoista, mitä voinee pitää ihan hyvänä saavutuksena. Kahdella opiskelijalla sitä ei vielä ole, toisella sen takia, että hän on päihteiden käytön takia hoidossa Stopparissa ja toinen oli koko harjoittelun ajan laajennetussa työssäoppimisessa, eikä ehtinyt vielä opiskella ikärajapassiin liittyviä asioita.

 

Tavoitteenani oli myös kehittyä entistä paremmin huomaamaan ja määrittelemään opiskelijan vahvuuksia ja tuen tarvetta ja toteuttaa entistä paremmin opiskelijalähtöisesti suunniteltua opetusta, joka huomioi joustavia tapoja toteuttaa sitä.  Tein yksilöidyn listan opiskelijoiden vahvuuksista ja tuen tarpeista, jonka annoin myös toiselle liiketalouden opettajalle. Olen opetusharjoittelun aikana entistä aktiivisemmin ohjannut erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita laaja-alaisen erityisopettajan tukipajaan. Olen muistuttanut heitä siitä WhatsAppilla ja saattanut heitä oikeaan paikkaan henkilökohtaisesti. Lisäksi olen helpottanut eräitä oppimistehtäviä (esim. kassan käyttöön liittyvillä oppitunneilla) maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, jotta he saisivat tehtäviä, joiden avulla heillä on mahdollisuus kokea onnistumisia. Olen myös vienyt materiaalin ja tehtävät Moodleen ja uutena asiana laitoin sinne myös ryhmätehtäviä korvaavia tehtäviä niille, jotka eivät päässeet oppitunneille.

 

Yksi kehitystavoitteeni oli keskittyä omassa ohjauksessa entistä paremmin selkokielisyyteen, selkeiden ja ymmärrettävien ohjeiden antamiseen niin kirjallisesti kuin suullisesti. Käytin tähän runsaasti aikaa ja tein kaiken opetusmateriaalin ja oppimistehtävät selkokielellä. Lisäksi kävin asiat myös suullisesti tunnilla läpi, sillä huomasin, että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja ne, joilla on lukivaikeuksia, ymmärtävät asiat paremmin, kun ne selitetään suullisesti ja rauhallisesti.

 

Toinen kehitystavoitteeni oli myös oppia mahdollisimman nopeasti reagoimaan ja pyytämään apua opetuksen avustajalta ja laaja-alaiselta erityisopettajalta opiskelijoiden etenemisen varmistamiseksi.  Pyysin opetuksen avustajaa mukaan ikärajapassiin liittyvään testitilaisuuteen. Pyysin myös aktiivisesti laaja-alaista erityisopettajaa järjestämään tukipajoja sitä tarvitseville ja olemme yhdessä katsoneet opiskelijoilleni sopivat ajankohdat tukipajojen järjestämiselle.

 

Kolmas kehittymiskohteeni oli digitaalisuuden asteittainen lisääminen opetuksessa. Otin mukaan muutaman uuden digitaalisen välineen ja keinon oppimistilanteisiin. Lainasin ryhmälle Omnian Espoon toimipisteen kirjastosta iPadit käyttöön. Käytimme iPadien iMovie-ohjelmaa asiakaspalvelutilanteen kuvaamisessa. Uutena otin myös Kahoot-kyselyn käyttöön oppituntien loppuun kassan käyttöön liittyvien asioiden kertaamisessa.

 

Pyysin ensimmäistä kertaa Omnian digitaalisen oppimisen asiantuntijan, Esko Liuksen, iMovie-ohjelman perusteiden opettamisen oppitunneille mukaan, ja opiskelijat ovat itsekin niin hyviä digitaalisten välineiden käytössä, että se onnistui hyvin. Kahoot-kyselyyn osaa ottaminen ei sujunut niin mallikkaasti, sillä osan mielestä se oli lapsellista (”Ysillä näitä oli jatkuvasti”) ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat olivat erittäin hitaita vastaamaan kysymyksiin, jolloin toiset opiskelijat turhautuivat.  Mutta Kahoot-kisakin saatiin päätökseen ja voittaja, hiljainen takapenkin poika, oli silkkaa hymyä. 

 

Tavoitteeni oli, että mahdollisimman moni opiskelija saa riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja yksilöllistä tukea niin, että hän pystyy kurssin tehtävistä suoriutumaan ja oppii asioita aidosti. Tunnen ryhmäni opiskelijat hyvin ja osaan mennä tunnilla antamaan apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Ryhmässäni on myös oppilaita, jotka oma-aloitteisesti neuvovat ja auttavat toisia tukea tarvitsevia. Laadin suuremmista kokonaisuuksista (esim. kassan käyttö, turvallisuusjärjestelmät, kuluttajansuojalaki) kertaustehtäviä, jotta huomasin, missä asioissa on vielä kerrattavaa ja mitkä asiat on opittu.  Yksi opiskelija ei edistynyt opinnoissaan lainkaan vakavan päihdeongelmansa takia. Kuitenkin 16/17 eli 94 % edistyi harjoitteluni aikana opinnoissaan ja sai Helmeen merkintöjä, että on saavuttanut oppimistavoitteitaan.

Miten opetusharjoittelu edisti erityisopettajaksi kasvua?

 

Opetusharjoittelu antoi minulle lisää ammatillista valmiutta. Opin suunnittelemaan oppituntini entistä huolellisemmin ja ohjaamaan aikaisempaa tarkemmin opiskelijoita tukitoimenpiteiden piiriin. Lisäksi eriytin opetusta mm. laatimalla vaihtoehtoisia tehtäviä, jotka soveltuvat paremmin lukihäiriöisille opiskelijoille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Käytin myös selkokieltä kaikessa opetusmateriaalissa ja tehtävissä. Ymmärsin entistä paremmin, miten tärkeää on puhua selkeästi, rauhallisesti ja riittävän hitaasti, jotta asiat tulevat mahdollisimman hyvin ymmärretyksi. Tein runsaasti moniammatillista yhteistyötä, mikä oli erittäin miellyttävää siinä mielessä, että kaikkea ei tarvinnut niin sanotusti tehdä itse.  Menin myös pois mukavuusalueiltani ottamalla minulle uusia digitaalisia välineitä käyttöön.  Ja vaikka en ollut laittanut tavoitteisiini annettujen tukitoimenpiteiden kirjaamista, opin harjoitteluni aikana kirjaamaan erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille annetut tukitoimenpiteet entistä järjestelmällisemmin Helmi-järjestelmään kaikkien opettamieni ryhmien osalta.

 

Kävin myös syvällä ja vietin joitakin huonosti nukuttuja öitä, kun huomasin, että kaikkia niitä oman ryhmän opiskelijoita, joilla on elämänhallinnallisia ongelmia, en voinut mielestäni riittävästi auttaa, vaikka mitä olisin tehnyt ja yrittänyt. Opin kuitenkin murheenlaaksoistani nousemaan ja onneksi olemaan iloinen niistä opiskelijoista, jotka oppivat ja edistyvät ja ovat paikalla. Ja eiköhän sen pitäisi riittää, että yrittää parhaansa ja pyytää apua sekä ohjaa eteenpäin tarvittaessa.

 

Jäin opintovapaalle opetusharjoitteluni jälkeen ja opiskelijani ovat viestitelleet ikävöineensä minua. Yksi erityistä tukea tarvitseva opiskelija sanoi, että alkoi itkeä, kun lähdin. Tunneside ryhmäni opiskelijoihin on voimakas, ja minun on ollut jopa vaikea päästää heistä irti. Mutta eiköhän se liene aitoa välittämistä.

 

Huomasin myös, että olen tehnyt eriyttämistä aikaisemminkin tietämättäni, vain sillä, että olen ajatellut opiskelijan parasta enkä vain pyrkinyt pääsemään mahdollisimman helpolla. Olen myös ohjannut lahjakkaampia opiskelijoita hakeutumaan ammattikorkeakouluun ja valmentanut eteenpäin pääsykokeisiin. Moni heistä on päässytkin jatko-opiskelemaan omaa alaansa.

 

Vahvuutena opettajuudessani koen kokemuksen erilaisten nuorten kohtaamisesta ja aidon välittämisen. Opettamisessa ja ohjaamisessa korostan jokaisen oppilaan yksilöllistä huomioimista. Mielestäni jokainen opiskelija on erityinen.

 

Erityisopettajan työssä vaaditaan jaksamista, kykyä ja halua kohdata haasteita sekä tehdä työtä sydämellä. Täytyy myös vaikeiden tilanteidenkin keskellä katsoa luottavasti tulevaisuuteen. Ihanaa on, että opettamalla ja ohjaamalla uusia asioita oppii itsekin paljon uutta. Ja kyllä kasvua tapahtuu, kun on riittävän hyvä maaperä.

 

Ohjaavan opettajan tuki, seuraaminen ja arviointi

Ohjaava opettaja, laaja-alainen erityisopettaja Merja Mäkinen oli tukenani opetusharjoittelusuunnitelman laatimisessa antamalla siitä myönteistä palautetta ja rakentavaa kritiikkiä. Keskustelin hänen kanssaan henkilökohtaisesti ja olin tarvittaessa hänen kanssaan sähköpostiyhteydessä, jos mieltäni askarrutti jokin opetusharjoitteluuni liittyvä asia. Merja Mäkinen oli myös seuraamassa opetustani pe 17.2.2016, jolloin aiheena oli kassan käyttöön liittyvä lähimaksaminen.  

 

Laitoin tunnin alussa opiskelijat 2-3 hengen ryhmiin keskustelemaan, mitä he tietävät lähimaksamisesta, missä he ovat käyttäneet sitä ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä lähimaksamisesta. Tämän jälkeen he saivat ryhmittäin kertoa tietämyksistään ja kokemuksistaan.

 

Sen jälkeen kävimme yhdessä luokan kanssa läpi korttiturvallisuus.fi -sivustolla olevaa aineistoa lähimaksamisesta:

https://www.korttiturvallisuus.fi/Kaupassa/Lahimaksaminen/

Sivustolla on selkeästi ja ymmärrettävästi käyty läpi olennaiset lähimaksamiseen liittyvät asiat, joten sivusto oli hyvin hyödynnettävissä sellaisenaan.

Lopuksi opiskelijat saivat itsenäisesti tehdä laatimani selkokielisen oppimistehtävän lähimaksuun liittyen.  Jalkauduin opiskelijoiden pariin auttamaan apua tarvitsevia, erityisesti erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lukihäiriöisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille kävin erikseen neuvomassa läpi heitä askarruttavia asioita, joita he eivät lukihäiriön tai suomen kielen heikon tason takia ymmärtäneet. Annoin kannustavaa palautetta aina, kun asia oli ymmärretty oikein. Nopeammille opiskelijoille annoin erillisen, vapaaehtoisen lisätehtävän aiheeseen liittyen. Tehtävät palautettiin Moodleen.

 

Pidimme yhteisen palaverin 26.4.2017, missä opetusharjoitteluni arvioitiin hyväksytysti suoritetuksi. Kokonaisarvioinnissa mainittiin, että olen arvioinut opetettavasta ryhmästäni tuen tarpeen, suunnitellut ja toteuttanut yleiset ja yksilölliset tukitoimet, käyttänyt monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä sekä hyödyntänyt digitaalisia oppimisympäristöjä ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Ohjaava opettaja korosti arvioinnissaan erityisesti sitä, että tavoitteiden asetteluni on selkeää, opetuksen eriyttäminen tapahtuu opiskelijoiden lähtökohtia vastaavasti  ja vuorovaikutus opiskelijoiden ja viitetyhmien kanssa on luontevaa. Arviointilomake on toimitettu Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun opintotoimistoon.

 

Opetuksen seurannat yht. 20 h

 

10.4.2017 klo 14.15–17.00 (3 h) Omnia Lehtimäki Tukipaja
Seurasin erityisopetuksen koordinaattorin Merja Outisen ja yhteisten tutkinnonosien laaja-alaisen erityisopettajan Marja Lehto-Tuomisen työskentelyä. Kyseessä oli matematiikan, kemian ja fysiikan avoin tukipaja. Paikalla oli 12 opiskelijaa ja 2 opettajaa. Yli puolet opiskelijoista oli maahanmuuttajataustaisia. Erityisopettajan työhöni opin sen, että tällaisten avointen tukipajojen järjestäminen on opiskelijoiden oppimista edistävää. Kaikki opiskelijat eivät tarvinneet apua, mutta selvästi motivoituivat jo siitä, että on muitakin opiskelijoita ympärillä, jotka tekevät tehtäviä. Huomasin, että avoimessa tukipajassa oli hyvä tekemisen meininki.

 

Eniten apua kaipasivat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat. Opin myös sen, että erityisopettajat ovat erittäin kiitollisia ja iloisia siitä, jos saavat lisää auttavia käsiä mukaan toimintaan. Itse havainnointini ohessa kävin läpi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan, Yaasmiin Ahmedin kanssa valinnaisen matematiikan tilastomatematiikan tehtäviä.  Asiat aukenivat hänelle, kunhan tempo oli riittävän hidasta ja asiat käytiin läpi rauhallisesti ja selkeästi. Tehtävänannot eivät onneksi olleet liian haastavia hänelle. Olin iloinen siitä, että opiskelija innostui tehtävien työstämisestä, ja halusi jäädä kanssani jopa yliaikaa tekemään niitä.  

 

19.4.2017 klo 9.15–13.00 (4 h) Omnia Kirkkonummi, Sosiaali- ja terveysala, Hoito ja Huolenpito
Olin tarkkailemassa ammatillisen erityisopettajan Tiina Teräksen oppitunteja. Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijaryhmässä oli läsnä aluksi 13 ja viimeisillä tunneilla 16 opiskelijaa. Läsnä olevilla opiskelijoilla seitsemän tarvitsee erityistä tukea. Oppitunneilla kansainvälisessä työssäoppimisjaksolla olleet opiskelijat kertoivat kokemuksistaan. Varsinaisena aiheena oli ikääntyneiden sosiaaliturva. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka vilkkaammatkin opiskelijat kuuntelivat aktiivisesti, kun kansainvälisessä vaihdossa olleet opiskelijat kertoivat kokemuksistaan Hastingsissa luksusvanhainkodissa. Aihe tuntui aidosti kiinnostavan, ja opiskelijan kerronta ja esitys oli rauhallista ja selkeää. He esittivät myös itse tekemänsä videon matkastaan, jota opiskelijat seurasivat tarkkaavaisena.

 

Opiskelijoiden toiveesta ikääntyvien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ruutuvihkoihin perinteisesti lyijykynällä PowerPoint – dioista selkeää asiaa aiheesta. Se näytti olevan hyvää harjoitusta myös maahanmuuttajataustaisille ja lukihäiriöisille opiskelijoille.

Tämän jälkeen opiskelijat pyydettiin menemään 2-3 hengen ryhmiin miettimään, minkälaista vanhuutta he itse toivoisivat. Tästä opin, että voisin oman ryhmäni kanssa myös itse ottaa enemmän keskustelevaa kanssakäymistä mukaan opetukseeni. Tiina Teräs antoi hienosti opiskelijoille aikaa miettiä omia vastauksiaan ja sai myös kysymyksin aremmatkin opiskelijat vastaamaan. Tunneilla oli tekemisen ja oppimisen meininki. Opettaja muistutti myös yksilöllisesti niitä opiskelijoita, joilla oli rästejä, osallistumaan tukipajaan.

 

 

20.4.2017 klo 9.15–11.00 (2 h) Omnia Leppävaara, YTO – rästit ja tukipaja
Olin seuraamassa laaja-alainen erityisopettajan (Yhteiset tutkinnon osat) Minna Finstadin tukipaja, jossa sai tukea yhteisiin tutkinnon osiin liittyviin aineisiin.

Tukipajaan tuli kolme opiskelijaa. Yksi opiskelijoista oli maahanmuuttajataustainen urheilupolkulainen, joka kertasi fysiikan tehtäviä. Toisella opiskelijalla oli Touretten oireyhtymä, ja hän teki englannin tehtäviä, joissa oli mukana tekniikan sanastoa. Kolmas opiskelijoista teki matematiikan tehtäviä.

Tehtäviä tehtiin perinteisesti paperia ja lyijykynää käyttäen. Englannin kielen tehtävien tekijällä oli oma matkapuhelin käytössä, ja hän tarkasti Google sanakirjasta sanoja. Opettaja myös pyysi toisia opiskelijoita selventämään maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle tehtävien antoa.  Opiskelijat tekivät tehtäviä omaan tahtiinsa saman pöydän ympärillä ja pyysivät myös minua auttamaan niissä. Siinä tuli itsekin kertailtua jonkin verran englannin sanastoa ja matematiikan kaavoja, mikä oli mielestäni mielekästä aivojumppaa. Oli miellyttävä huomata, että opiskelijat suhtautuivat minuun todella luontevasti eivätkä jännittäneet läsnäoloani, vaan ottivat tarjotun avun avoimesti vastaan.

 

20.4.2017 klo 11.15–13.00 (2 h) Omnia Leppävaara, Rinnakkaisopetus matematiikka

Olin seuraamassa laaja-alaisen erityisopettajan (Yhteiset tutkinnon osat)

Minna Finstadin matematiikan rinnakkaisopetusta. Käytännössä tämä tapahtui niin, että Finstad kävi matematiikan luokasta pyytämässä opettajalta tehtäviä ja pyysi luokasta erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita mukaansa omaan luokkaansa. Opiskelijoita oli yhteensä kuusi. Opettaja kävi valkotaululla läpi mm. piirin laskemiseen liittyviä asioita. Itse autoin yhtä opiskelijaa laskemaan puolipallon (padan) pinta-alaa. Olin ihmeissäni, kun mallivastaus oli erilainen kuin omani ja menin tarkistamaan asiaa matematiikan opettajalta. Hän oli erehdyksessä laittanut mallivastaukseen koko pallon pinta-alan.  Olin kuitenkin tyytyväinen, että olin pitänyt pintani ja sain neuvottua asian opiskelijalle oikein.  Mielestäni laaja-alaisen erityisopettajan työtehtävät vaikuttivat erittäin mielenkiintoisilta ja huomasin olevani niiden tekemisestä entistä enemmän kiinnostunut. Huomasin sen olevan monipuolista työtä, jota pystyisin kehittämään eteenpäin entistä mielekkäämmäksi.

 

28.4.2017 klo 9.00–15.00 (6 h) Pitäjänmäen peruskoulu, eri aineita

Olin seuraamassa erityisopettaja Juha Lautiaisen englannin tunteja. Hän opetti ja ohjasi ensiksi viidennen luokan pienryhmää. Kolme opiskelijaa kuudesta oli paikalla.

He tekivät adjektiiveihin liittyviä harjoituksia. Opettaja ohjasi opiskelijoita yksilöllisesti tehtävien alkuun. Luokassa oli kaksi rauhallista opiskelijaa ja yksi vilkas ADHD -opiskelija joka jutteli ja oli äänessä miltei koko ajan. Opettaja keskusteli hänen kanssaan rauhallisesti, kunnes hän oli valmis aloittamaan tehtävien teon. Opiskelijat tekivät itsenäisesti tehtäviä, ja vilkkaampi opiskelija tarvitsi runsaasti henkilökohtaista tukea. Opettaja neuvoi häntä ääntämisessä ja miten kieli laitetaan englannin th -äänteessä. Opiskelija oppi sitä mukavasti eteenpäin. Ilmapiiri oli rauhallinen ja miellyttävä ja luokassa oli tekemisen meininki. Opettaja mainitsi jossain kohtaa, että ”aina menee väärin ennen kuin oppii”. Itse en nyt ihan noinkaan

 menisi sanomaan. Opettaja on kuitenkin huumorintajuinen ja mukava ja opiskelijat yksilöllisesti huomioon ottava, mikä osaltaan edesauttoi heitä opiskelussa.

 

Juha Lautiainen ohjasi myös 9. luokan huonokuuloisten pienryhmää. Paikalla oli 5 opiskelijaa.

Opetus tapahtui pienryhmälle suunnitellussa luokassa, jossa oli istumapaikat yhdeksälle opiskelijalle. Radiosta kuului aamunavauksessa laulu ” Muutkin mokaa”, mikä sai hyvälle tuulelle. Opettaja oli eriyttänyt englannin tehtävät opiskelijoille. Hän sanoi, että heidän olisi miltei mahdotonta kääntää koko tekstiä, mutta aukkokäännöstehtävä on realistisesti tehtävissä. Itsenäisen työn jälkeen opiskelijat saivat oikeat vastaukset sisältävän paperin.

Tunnilla työskentely oli rauhallista. Opiskelijat tekivät tehtäviä itsenäisesti. Yksikään ei häiriköinyt tai tehnyt omiaan. Mitään pari- tai ryhmätyöskentelyä ei ollut. Ihmeen rauhallista tunnilla on, tuumasin sen aikana. Käytössä olivat perinteiset välineet: oppikirja, harjoituskirja, kynä ja kumi. Opiskelijoille ei annettu valmiita vastauksia vaan heidät ohjattiin etsimään vastauksia ja sanoja itsenäisesti.

Opettaja suhtautui myös omiin pieniin erehdyksiinsä luontevasti. Kun Lautiainen oli antanut aluksi väärät sivunumerot tehtäväkirjasta, huomattuaan asian, hän mainitsi, että ” Päivän teema: mokaaminen”.

 

Seuraavaksi olin katsomassa 9–luokkalaisten opinto-ohjaajan Satu Haimen tuntia. Tunnin aiheena oli pääsykoevalmennus. Ryhmän ohjaaja ja samanaikaisopettaja Anne Heikkinen oli mukana tunnilla. Hän kertoi, että huonokuuloisten ryhmässä on yleistä vielä, että tuki siirtyy sinne, minne opiskelijat menevät. Huonokuuloisten ryhmään oli integroitu myös normaaliluokan opiskelijoita 2 kpl. Paikalla oli 7 opiskelijaa, joista huonokuuloisia 4, ja lisäksi yksi ”alisuoriutuja”.  Opinto-ohjaaja kävi rauhallisesti läpi, miten pääsykoehaastatteluun kannattaa valmistautua. Sen jälkeen opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään. Haastattelutilannetta harjoiteltiin niin, että opettaja tai opinto-ohjaaja oli ryhmässä mukana ohjaamassa ja antamassa palautetta. Jaetaan kahteen ryhmään ja käydään haastattelutilanteita, miksi haluat ja miksi sinut pitäisi valita.  Yksi opiskelijoista, ”alisuoriutuja”, ei halunnut osallistua, ja opettaja antoi hänen seurata toisten harjoittelua rauhassa.

 

Iltapäivällä oli vuorossa Anne Heikkisen pitämä 9. luokan matematiikan tunti huonokuuloisille. Tunnilla käytiin läpi epäyhtälöitä, ja Multiplicationia sai käyttää apuna päässälaskutehtävissä. Paikalla oli viisi opiskelijaa yhdeksästä.  Opettaja kävi selkeästi läpi asioita ja auttoi myös apua tarvitsevia yksilöllisesti. Myös läksyt annettiin yksilöllisesti. Mukava oli huomata, että alisuoriutuja reipastui päivän mittaan huomattavasti, hän keskittyi matematiikan tehtäviin jo paremmalla otteella ja tervehti myös erityisopettajaopiskelijoita.

 

Viimeiset iltapäivän tunnit olivat liikuntatunteja. Huonokuuloisten ryhmä oli integroitu normaaliluokan ryhmien kanssa. Jussi Kinnunen ja Karoliina Raunio toimivat liikuntaopettajia ja lisäksi Anne Heikkinen oli mukana tunneilla. Paikalla oli n. 30 opiskelijaa, ja he harjoittelivat Poloneesia kevätjuhlaesitykseen.  Normaaliluokan opiskelijat suhtautuivat erityisen luontevasti erityistä huonokuuloisiin ja muihin erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin, mikä oli miellyttävä huomio.

 

 

4.5.2017 klo 11.00–14.00 (3 h) Omnia Leppävaara Tukipaja ja JOTS merkonomiopiskelijoille

Olin seuraamassa laaja-alaisen erityisopettaja Ira Aaltonen työskentelyä. Hän opettaa erityitä tukea tarvitseville merkonomi- ja datanomiopiskelijoille äidinkieltä, ruotsia, englantia, yhteiskuntaoppia ja yritystoimintaa. Aluksi hänen opiskelijoitaan ei ollut paikalla, ja silloin hän laati helpotettuja tehtäviä englannista yhdelle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle.

 

Kun tukea tarvitsevia opiskelijoita alkoi tulla paikalle, Aaltonen auttoi heitä yksilöllisesti alkuun heidän tehtäviensä kanssa. Opettaja puhui hiljaa, jotta kaikilla olisi työrauha. Muutaman opiskelijan kanssa hän kävi läpi ruotsin kielen substantiiveja. Opin itsekin uutta, sillä en ollut aikaisemmin tiennyt, että 70 % ruotsin kielen substantiiveista on en -sukuisia.

 

Aaltonen osasi käydä opettamansa asiat selkeästi läpi ja johdatella halutontakin opiskelijaa aloittamaan tehtävien kanssa työskentelyn. Suurimpana ongelmana hän näki sen, että usein opiskelijaa ei näy, vaikka hänen pitäisi olla tunnilla ja / tai tapaamisesta olisi sovittu.

Joustavassa merkonomiryhmässä suurin osa opiskelijoista tuli paikalle klo 11.30 ruokailun jälkeen, vaikka heidän periaatteessa pitäisi saapua kouluun klo 9.15 tai 10.15.

 

Oli mielenkiintoista huomata, miten yksilöllistä tuki on erityistä tukea tarvitseville. Heille annetaan runsaasti eriytettyjä tehtäviä. Mitään pari- tai ryhmätyöskentelyä tuen tarpeessa oleville ei ole järjestetty.